Lasten ja nuorten perhehoito eli sijaisvanhemmuus mahdollistaa pysyvät ihmissuhteet
Lastensuojelun perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon ja huolenpidon järjestämistä sijaisperheessä tai hoidettavan kotona.
Perhehoitoa käytetään huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena. Myös nuoren jälkihuoltoa voidaan toteuttaa lastensuojelun perhehoitona siihen saakka, kun jälkihuolto-oikeus päättyy eli nuori täyttää 25 vuotta.
Arkikielessä lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun lähtökohta on aina vanhempien tukeminen siten, että nämä lapsen oikeudet toteutuvat hänen omassa kodissaan. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu, ja silloin lapsi voidaan sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon. Tässä tilanteessa on ensisijaisesti arvioitava lapsen mahdollisuus asua sijaisperheessä.
Turvallinen ja tavallinen perheen arki on monelle kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle parasta ”hoitoa”, jonka avulla lapsen luottamus aikuisiin voi vahvistua. Oman kodin ulkopuolisen hoidon muodoista sijaisvanhemmuus turvaa parhaiten pysyvien, elinikäisten ihmissuhteiden syntymisen ja jatkumisen. Monien sijoitettujen lasten sijoitustarve kestää aikuisikään asti ja pysyvät ihmissuhteet tukevat nuorta itsenäistymisen jälkeenkin. Myös lyhytaikaisessa perhehoidossa toteutuvat monet perhehoidon hyvät puolet. Siksi se onkin merkittävä lastensuojelun tukimuoto lapselle ja hänen perheelleen.
Sijoitetut lapset ja nuoret ovat kokeneet elämässään pettymyksiä, eroja ja menetyksiä. Monilla on kokemuksia lyhytaikaisista sijoituksista. Mitä nuorempi lapsi on, sitä tärkeämpää on, että häntä hoitavat pysyvästi samat aikuiset. Tämä mahdollistuu parhaiten perhehoidossa.
Sosiaalityöntekijät ja perhehoitajat tukevat tehtävässään lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle tärkeiden ihmisten yhteydenpitoa. Heidän tehtävänään on myös edistää perheen jälleenyhdistämistä eli lapsen paluuta vanhempiensa luokse. Lastensuojelulain asettama tavoite on perheen jälleenyhdistäminen, kun se on lapsen edun mukaista.
Sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti lisää
Vuoden 2022 aikana Suomessa oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaikkiaan 17 885 lasta ja nuorta, joista 9 666 oli huostassa vuoden viimeisenä päivänä. Vuonna 2022 huostassa olleista lapsista ja nuorista 5 314 eli noin 55 prosenttia asui perhehoidossa sijoitettuina sijaisperheeseen. Vuonna 2022 kunnilla ja kuntayhtymillä oli toimeksiantosopimus 5 162 sijaisperheen kanssa. (Vuoden 2023 toimeksiantosopimukset siirtyivät hyvinvointialueille). Vuonna 2022 sijaisperheistä noin joka viides oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe. (Lähde: THL / Lastensuojelutilasto)
Alla tilastotietoa lastensuojelun perhehoidosta vuodelta 2022. Kuvitus on julkaistu Perhehoito-lehdessä 4–5/2023. Kuvituksen saa klikattua isommaksi:
Hyödyllisiä linkkejä
Kehitysvammaliiton FASD-sivut
Lastensuojelun käsikirja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Lastensuojelun laatusuositukset (sosiaali- ja terveysministeriö)