Keskiviikko 9.11.2016

 

1 Lapsen läheissuhteet perhehoidossa – mistä apua pulmallisiin ihmissuhteisiin?

 

Työpajassa kuullaan perhehoitoon sijoitettuina olleiden nuorten ja sijaisvanhempien kokemuksia ihmissuhteiden haasteellisuudesta ja saamastaan tuesta sijoituksen aikana. Kokemusten pohjalta etsitään yhdessä keinoja, joilla autetaan perhehoitoon sijoitettuja lapsia ja läheisiä ihmissuhdeverkostoissa. Työpaja toteutetaan alustusten ja toiminnallisten menetelmien keinoin. Työpajassa kerrotaan myös Pesäpuun Lähemmäs-projektin tuloksista ja esitellään välineitä, joiden avulla voidaan rakentaa ja vahvistaa lapsen läheissuhteita.


Katso työpajan diaesitys tästä.

 

Pia Lahtinen, projektipäällikkö, Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry

Hanna Särkiö, erityisasiantuntija, Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry

Tuija Anttila-Raitanen, perhehoidon koordinaattori, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö

Lastensuojelun perhehoidon kokemusasiantuntijat

 

 

2 Lapsen ja perheen tuen tarpeet – viisi valmiutta

 

PRIDE-ennakkovalmennuksen aikana tehdään yhteistä arviointia sijaisvanhemmuutta harkitsevan valmiuksista ja kehittämistarpeista sijaisvanhemman tehtävään. Yhdessä arvioidut valmiudet ovat pohja, jolle rakentuu lapsen tarpeisiin vastaava perhehoito.


Työpajassa pohditaan, miten yhteinen arviointi toteutuu ennakkovalmennuksessa ja kuinka se konkretisoituu perhehoidon arjessa?


Työpajassa paneudutaan yhteiseen arviointiin ja valmiuksiin tutkimus- ja kokemustiedon avulla.

 

Tarja Pitkänen, johtava sosiaalityöntekijä, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö

Laura Timgren, sijaisvanhempi, Pohjois-Savo

Jaana Pynnönen, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry

 

 

3 Mikä lisää turvallisuutta perhehoidossa?

 

Huhtikuussa julkaistu Jyväskylän yliopiston tekemä selvitys lastensuojelun menneisyydestä toi esille, että perhehoidon turvallisuutta heikentävät tekijät liittyivät sijoitusten puutteelliseen valmisteluun ja valvontaan sekä lastensuojelua koskevan tiedontuottamisen vähäisyyteen. Tutkija Antti Malinen kysyy alustuksessaan, ovatko löydetyt riskitekijät edelleen ajankohtaisia lasten sijaishuollossa.


Katso Antti Malisen alustus tästä.


Alustuksen jälkeen aiheesta keskustellaan paneelissa, jossa ovat mukana Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Mikko Oranen, sijaisäidit Minna Ahokas ja Sari Kiviranta, sosiaalityöntekijä, biologinen vanhempi sekä sijoitettu nuori.

 

 

4 Tuki pop up


Uudenlaisessa työpajassa esitellään ja tarkastellaan perhehoidon tuen muotoja. Mikä niiden merkitys on sijaisperheiden arjessa ja miten ne tukevat perhehoidon onnistumista? Työnohjaajat ja sijaisvanhemmat Emilia Säles ja Tiina Pitko esittelevät työnohjausta sijaisvanhemmuuden tukena. Perhehoidon koordinaattori Anna Asikainen kertoo Vantaan kaupungin kokemuksista perhehoidon mentoroinnista sekä sen järjestämisestä perhehoitajille. Sijoituksen katkeamisen kokeneille sijaisvanhemmille on tarjolla Riittävän hyvä sittenkin -vertaisviikonloppuja, joita esittelee työskentelymallin kehittäjä ja kouluttaja, psykologian tohtori Anja Laurila. Kehittämispäällikkö Paula Marjomaa ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Raija Maula Pelastakaa Lapset ry:stä perehtyvät osuudessaan perhehoidon sosiaalityöhön ja sen kolmeen tärkeään osa-alueeseen: lapsen kiintymyssuhteiden vahvistamiseen, lapsen vuorovaikutussuhteiden tukemiseen ja perhehoidon suhteiden kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen. 


Tutustu työnohjausoppaaseen täällä.


 

5 Sisullako koulusta läpi? Miten rakentaa yhteistyötä sijoitetun lapsen kouluasioissa?

 

Sijoitettujen lasten lakisääteinen oikeus tukeen koulunkäynnissä ei toteudu, vaikka koulussa pärjääminen on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä. Pyöreän pöydän koulukeskustelussa kokemusasiantuntijat vaihtavat ajatuksia sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemisen haasteista ja mahdollisuuksista. Yleisöä osallistetaan keskusteluun.


Hyvänä käytäntönä esitellään palkittu SISUKAS- tukimalli alakouluikäisen sijoitetun lapsen koulupolulle. Lisäksi kuullaan Monni-oppimisympäristöstä, joka tarjoaa tuettua etäopiskelua perusopetuksen päättövaiheeseen verkkovälitteisesti.


Katso Sisukas-mallin esittely tästä.

Katso Monni-esitys tästä.

 

Christine Välivaara, projektipäällikkö, Pesäpuu ry

Elisa Oraluoma, kehittäjäpsykologi, Pesäpuu ry

Johanna Juvonen, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Mikael koulu

Kokemusasiantuntijat

 

 

6 Ammatillisen perhekodin todellisuus

 

Ammatillinen perhekotitoiminta on luvanvaraista perhehoitoa. Työpajassa pohditaan, miten tämä sijaishuoltomuoto tunnetaan ja mikä mahdollistaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten sijoittamisen perhehoitoon.


Arviointi ja valvonta kuuluvat ammatillisen perhekodin arkeen ja ne luovat toiminnalle rajat. Pohdimmekin sitä, millaiset ovat toimivat rajat ja miten perhekodissa varjellaan koskemattomuutta myös lähimmissä ihmissuhteissa. Tavoite on tuoda esille ammattiauttajan todellisuutta, kun työpaikkana on perhe ja koti. Huomio suunnataan siihen mitä peilissä näkyy, kun siihen itse katsomme ja miten totta me olemme sijaishuollon kentällä. Aikaa varataan myös osallistujien kysymyksille.

 

Jaana Metsänen, puheenjohtaja Ammatillisten perhekotien liitto APKL ry

Riitta Riekki, perhekodin äiti

 

Torstai 10.11.2016

 

1 Yhteistyö ja yhteinen arviointi sukulais- ja läheisverkostosijoituksissa ja niiden valmistelussa - HUOM! Työpaja on täynnä.

 

Suku, läheisyys, rakkaus, huoli, valtava määrä erilaisia tunteita…Työpajassa pääset pohtimaan sukulais- ja läheisverkostosijoituksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Luvassa on tutkimustietoa, yhteistä tekemistä ja kokemusten vaihtoa. Kuinka yhteistyö onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla?


Työpajatyöskentely perustuu vuorovaikutukseen ja toiminnallisuuteen, joten työpajaan otetaan noin 30 osallistujaa.

 

Kaisa Vuolukka, sosiaalityöntekijä YTL, Oulun kaupunki

Jaana Pynnönen, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry

 

 

2 Kasvurauhaa somessa - kuinka tuen lapsen kehitystä fiksuksi sosiaalisen median käyttäjäksi?

 

Valtaosa lapsista käyttää sosiaalista mediaa. Miten lapsen kehitys heijastuu sosiaalisen median käyttöön ja miksi?

Voiko lasta vastuuttaa turvalliseen somen käyttöön, kun hänen kykynsä harkita omaa käyttäytymistään ja säädellä toimintaansa ovat vasta kehittymässä?


Mitä riskejä ja toisaalta mahdollisuuksia some tarjoaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleville nuorille? Mitä aikuisten on hyvä tietää lasten somen käytöstä ja missä menee rajat? Tule kuulemaan miten tuet lasta turvalliseen somen käyttöön!


Katso Laura Keisasen esitys tästä.

 

Laura Keisanen, asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry

Samu-Petri Simo, vanhempi konstaapeli, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema

 

 

3 Mikä jälki jää? Uusia välineitä lastensuojelun jälkihuoltotyöhön

 

Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut uudistetun jälkihuolto-oppaan kesällä 2016. Oppaassa on haluttu nostaa esiin erityisesti nuorten ääntä ja kokemustietoa sekä nuorten osallisuutta. Työpajassa tutustutaan jälkihuolto-oppaaseen ja pohditaan yhdessä, miten jälkihuoltoa voisi kehittää entistäkin osallistavampaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan.


Samoin työpajassa tutustutaan Oulussa toimivaan Veturointi-hankkeeseen. Hankkeessa lastensuojelun asiakkaina aiemmin olleet nuoret aikuiset toimivat nuorten tukena itsenäistymisen elämänvaiheessa. Työpajassa tutustutaan Veturointi-hankkeessa kehitettyihin toimintatapoihin sekä kuullaan kokemusohjaajina työskentelevien nuorten ajatuksia ja kokemuksia nuorten tukemisesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vaikuttamistoiminnasta.


Sonja Perttula, asiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto ry

Veturointi-hanke - oman elämän raiteilla:

Anna-Stiina Effe, projektisuunnittelija, Vuolle Setlementti ry

Niina Jääskeläinen, kokemusohjaaja, Auta Lasta ry

Anni Vaittinen, kokemusohjaaja, Auta Lasta ry

Mervi Väisänen, projektipäällikkö, Auta Lasta ry

 

 

4 Tunteet ja tabut sijaisvanhemman ja sosiaalityöntekijän yhteistyössä - HUOM! Työpaja on täynnä.

 

Sijaisvanhemmalla ja sosiaalityöntekijällä on erilaiset roolit perhehoidossa. Kummallakin on tehtävänsä perusteella velvoite tehdä yhteistyötä, jotta sijoitetun lapsen etu toteutuisi. Työpajassa pysähdytään tutkimaan yhteistyöhön liittyviä tunteita sekä sijaisvanhemman että sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Onko tunteille tilaa? Mitä tunteita on vaikea ottaa puheeksi? Ovatko jotkut tunteet tabuja? Miten sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä kohtaavat toistensa tunteet? Ollaanko samassa veneessä, soudetaanko samaan suuntaan?


Työpajatyöskentely perustuu vuorovaikutukseen ja toiminnallisuuteen, joten työpajaan otetaan korkeintaan 12 osallistujaa.

 

Hanna Piiroinen, kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä, Pesäpuu ry

Sirpa Yli-Rekola, kehittämispäällikkö, sijaisvanhempi, Pesäpuu ry

 

 

5 Monimuotoiset perheet sijaisvanhempina

 

Suomessa on tällä hetkellä pulaa sijaisperheistä. Samalla joka viides pariskunta kohtaa tahatonta lapsettomuutta, ja moni heistä olisi valmis harkitsemaan myös sijaisvanhemmuutta. Myös sateenkaariperheiden, uusperheiden, ulkomaan adoptioon hakeutuvien perheiden ja muiden monimuotoisten perheiden joukossa olisi paljon potentiaalisia sijaisperheitä.


Perheiden monimuotoisuus ja lastensuojelun perhehoito eivät kuitenkaan kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Työpajassa keskitymmekin pohtimaan niitä haasteita ja kysymyksiä, jotka tällä hetkellä kohtaavat sijaisperheiksi pyrkiviä monimuotoisia perheitä.


Mukaan keskusteluun pyritään saamaan perhehoitajina toimivia monimuotoista perheiden kirjoa edustavia vanhempia.

 

Anna Moring, FT, projektipäällikkö, Monimuotoiset perheet -verkosto, Kaikkien perheiden Suomi -hanke

 

 

6 Lasten kaltoinkohtelu perhehoidossa – voiko minustakin tulla kaltoinkohteleva sijaisvanhempi?

 

Joskus käy niin, että lapsen sijoitus perhehoitoon ei turvaakaan hänelle sitä, mitä huostaanotolla ja sijoituksella haetaan: hyvää huolenpitoa, hoivaa ja turvaa. Joskus lapsi joutuukin kokemaan erilaista kaltoinkohtelua sijaishuollossa, myös perhehoidossa. Mistä on kyse? Työpajassa paneudumme siihen, millaista sijaisperheessä on, jos sijoitetulla lapsella on väkivaltakokemuksia jo sijaisperheeseen tullessaan. Käymme läpi teesejä liittyen väkivalta-/kaltoinkohtelu-ilmiöön perhehoidossa ja mietimme, mitä ammattilaisten tulee tietää, kuulla ja huomata - ja miten toimia.


Katso Anu Huovisen esitys tästä.

 

Anu Huovinen, aluejohtaja, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Pelastakaa Lapset ry, Keski-Suomen aluetoimisto

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje