Perhehoidon lakimuutokset 2016

Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät muutokset perhehoitolakiin 21.6.2016. Muutosten myötä toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vapaan määrä lisääntyy, perhehoidosta maksettava vähimmäispalkkio nousee ja  päätoimisille perhehoitajille turvataan säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset.

Lakimuutokset astuivat voimaan 1.7.2016.

Lue sosiaali- ja terveysministeriön tiedote täältä.
Tutustu hallituksen esitykseen täällä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö löytyy täältä.
Eduskuntakäsittelyn vaihteet löytyvät täältä.

Perhehoidon lakimuutokset 2015

Uusi perhehoitolaki astui voimaan 1.4.2015. Laki kokoaa yhteen perhehoidon lainsäädäntöä.

Suurin muutos on se, että laki rajaa toimeksiantosuhteissa perhehoidossa hoidettavien määrän neljään. Ammatillisessa perhehoidossa maksimi on 7 mukaan lukien samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt.

Ammatillisessa perhekodissa tulee olla vähintään 2 hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään sopiva koulutus ja riittävä kokemuks hoito- tai kasvatustehtävistä.

Ammatillista perhehoitoa annetaan luvanvaraisessa ammatillisessa perhekodissa (laki yksityisistä sosiaalipalveluista, 7 §).


Hoidettavien enimmäismäärästä voi poiketa, jos kyseessä ovat sisarukset tai saman perheen jäsenet tai aikuiset. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.


Lain mukaan myös läheis- ja sukulaissijaisvanhemmat ovat oikeutettuja hoitopalkkioon, kulukorvaukseen ja käynnistämiskorvaukseen.


Perhehoitoa voi nyt antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös perhehoidossa olevan kotona. Tämä mahdollistaa perhehoidon räätälöinnin hoidettavan edun mukaisesti.


Lisäksi perhehoitajan on lain mukaan ilmoitettava perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sekä siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan, että siihen kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. Kunnalla säilyy vastuu valvoa tekemiään sijoituksia.


Uuden lain siirtymäsäännökset turvaavat sen, ettei yhdenkään ennen lain voimaantuloa perhekotiin sijoitetun lapsen tarvitse vaihtaa hoitopaikkaa.


Lisätiedot: sosiaali- ja terveysministeriö

Perhehoidon lakiuudistuksen valmistelu

Sosiaali- ja terveysministeriö teki esityksen perhehoitolaiksi 22.9.2014. Perhehoitoliitto piti esityksestä antamassaan lausunnossa hyvin valitettavana sitä, ettei Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -raporttia (STM:n selvityksiä 2010:15) ole lakiuudistuksessa hyödynnetty. Sen sijaan  lakiesitys on tehty 22 vuotta vanhan perhehoitajalain pohjalle.


Perhehoitoliiton mielestä uuden perhehoitolain tulisi perustua yllä mainittuun raporttiin. Perhehoito ja tarpeet sekä odotukset perhehoidolle ovat monimuotoistuneet sekä toimeksiantosuhteisessa että ammatillisessa perhehoidossa. Perhehoidon toimijoiden määrä, perhehoidon järjestämisen tavat ja sen toteuttaminen ovat laajentuneet verrattuna vuoteen 1992, jolloin perhehoitajalaki rajoittui koskemaan lähinnä vain sijaisvanhempia ja heidän työoikeudellisen asemansa parantamista.

 

Tutustu lausuntoon ja sen taustoihin:

 Perhehoitoliiton lausunto perhehoitolakiesitykseen (pdf) (489 KB)
Perhehoitaja sosiaaliturva (pdf) (727.6 KB)
Ikaihmisten perhehoidon tilanne (pdf) (198.4 KB)

  • Neljän lastensuojelujärjestön, Lastensuojelun keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n,  Perhehoitoliitto ry:n ja Pesäpuu ry:n, yhteinen kannanotto lakiesitykseen löytyy täältä.
  • Lastensuojelun keskusliiton lausunto lakiesityksestä löytyy täältä.
  • Pesäpuu ry:n lausunto lakiesityksestä löytyy täältä.
  • Lapsiasiavaltuutetun lausunto lakiesityksestä löytyy täältä.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto lakiesityksestä löytyy täältä.
  • Perhehoitoliiton puheenjohtajan Aila Paloniemen tiedote lakiesityksestä löytyy täältä.