Tulosta ohjelma pdf-tiedostona tästä.
Keskiviikko 5.11.2008
Kello 15.00 - 16.30
1. Lastensuojelulaki ja edunvalvonta
Lastensuojelulaki on uudistunut - mikä muuttui? Miten lapsen etu on huomioitu uudessa laissa?
Paraniko perhehoitajan asema?
2. Jaettu vanhemmuus - haasteita ja mahdollisuuksia
PsM / tutkija Tarja Janhunen
sosionomi / perhehoitaja Aaro Ratilainen
VTM / perhehoitaja Tuula Ripatti
Vanhempien yhteistyö on onnistuneen sijoituksen edellytys ja samalla yksi suurimmista sijaisvanhemmuuden haasteista. Mihin sudenkuoppiin biologiset ja sijaisvanhemmat yleensä lankeavat? Mitkä ovat jaetun vanhemmuuden haastavimmat kohdat ja voiko niihin varautua? Milloin yhteistyö sujuu tai missä tapauksissa se ei ainakaan onnistu?
Työpaja sisältää kokemuksellista työskentelyä sekä biologisen vanhemman, sijaisvanhemman ja tutkijan vuoropuhelua aiheesta.
3. Onnistuneen sijoituksen edellytykset - prosessinomainen tuki onnistuneen sijoituksen sillanrakentajana
kehityspsykologi Päivimaria Kuivamäki,
erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen ja
taideterapeutti, sosiaalityöntekijä Leena Maaria Väinölä
Helsingin kaupunki
Työpajassa kerrotaan Helsingin perhehoidon kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen kriisityöstä sijoitusta kannattelevaan ennaltaehkäisevään työhön. Perhehoitoa on hahmotettu neljänä eri prosessina: sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityön prosessit. Keskeisenä on ollut sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki ja vertaistuen eri muodot. Sijaisperheiden koulutusta on kehitetty prosessinomaiseksi.
4. Sosiaalityöntekijä sijoitetun lapsen tukijana - kuinka selvittää lapsen vointia sijaisperheessä?
sosiaalityöntekijä Anneli Uusitalo, Pelastakaa Lapset ry
kehittämispäällikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry
Sijoitetut ja lapset ja nuoret arvioivat kriittisesti vaihtuvien, kiireisten ja aikuiskeskeisten sosiaalityönteki-jöiden roolia lapsen omana aikuisena. He haastavat työntekijöitä rinnalla kulkijoiksi, kuulemaan lapsen kokemusta perhehoidon arjesta. Työpajassa pohditaan sosiaalityön keinoja tukea lasta ja esitellään käyttökelpoisia menetelmiä ja välineitä lapsen kohtaamiseen sekä elämäntilanteen kartoitukseen perhehoidossa.
Esillä ovat mm. Lapsen elämäntilanteen kartoitus-malli, Minun kirjani, Vertaisryhmät sekä Intensiivisen tuen hyvät käytännöt.
5. Ketkä voivat toimia sijaisvanhempina?
tutkija, TtM, sh, sijaisäiti Stiina Hänninen
projektikoordinaattori, perhesosiologi VTM Juha Jämsä, Seta ry
Kun perhehoidossa siirrytään perheiden moninaisuuden tunnistamiseen, helpottuu myös tavoite yhä useamman lapsen pääsemisestä perhehoitoon. Perhehoidon kriisi on monin tavoin rekrytoinnin kriisi. Perheen kyvykkyys perhehoitoon ei näy ulkoisissa puitteissa.
Stiina Hänninen on murrosikäisen pojan yksinhuoltajasijaisäiti. Työpajassa hän kertoo kokemuksistaan sijaisvanhempana ja ottaa kantaa siihen, mitä kannattaa huomioida, kun sinkkuja rekrytoidaan perhehoitajiksi.
6. Tunteet sijaisvanhemmuudessa
kehittämissuunnittelija, ammatillinen perhehoitaja Hannele Nikkanen, SOS-Lapsikylä ry
(Käsiohjelmassa tieto työpajan pitäjästä on väärin.)
Työpajassa käsitellään sijaisvanhemmuuden moninaisia tunteita ja tunnetyötä pro gradu -työssä kerätyn ammatillisten perhehoitajien haastatteluaineiston analyysin pohjalta.
Tutkimuksella tarkoituksena on ollut selvittää: Minkälaisia tunteita sijaisvanhemmuudessa koetaan? Miten sijaisvanhemmat käsittelevät työssään herääviä tunteita? Miten tunteilla tehdään työtä sijaisvanhemmuudessa?
7. Lapsi syntyy sylissä - Theraplay®-vuorovaikutushoito
psyk esh, psykoterapeutti, theraplayterapeutti ja -kouluttaja
Ilona Vierikko, SOS-Lapsikyläyhdistys
psykologi, erityistyöntekijä Hillevi Westman, SOS-Lapsikyläyhdistys
Työpajassa tutustutaan Theraplay®-vuorovaikutusterapiaan teorian, videoiden ja käytännön harjoitteiden kautta.
8. Jälkihuolto ja itsenäistymisvalmiudet
nuorisokodin ohjaaja Eija Leinonen, Vaajakosken SOS-nuorisokoti
SOS-nuorisokoti on kehittänyt suunnitelmallista jälkihuoltotyötä. Kokemus suunnitelmallisesta jälkihuoltotyöstä vahvisti käsitystä, että ensin on arvioitava nuoren kanssa yhdessä hänen itsenäistymistaitonsa. Jälkihuollossa olevan nuoren on ymmärrettävä, että jälkihuoltopalvelu on hänen elämäänsä lisäarvo, jota hän ei saa mistään muualta. Suunnitelmallinen jälkihuolto vähentää jälkihuollossa olevien nuorten tarvetta muihin paljon resursseja vaativiin tukitoimiin. Tärkeintä on saada jälkihuollossa olevalle nuorelle kokemus, että hän on tärkeä ja hänellä on paikka mihin mennä jos maailma potkii vastaan.
Työpajassa käydään läpi itsenäistymistaitojen arviointia ja mitä työkaluja se antaa suunnitelmalliseen jälkihuoltopalvelun tuottamiseen.
9. Ja mä en teitä kuuntele!
Haasteellisen vuorovaikutuksen tutkimista draaman keinoin
Draamaryhmä Johtolanka
Sanna Matilainen, lto, luokanopettaja, draamaopettaja, KM
Riitta Räsänen
, sosiaalityöntekijä
Tuija Raitanen, luokanopettaja, draamaohjaaja, KM
Sari Siltavuori, musiikinopettaja, draamaohjaaja, FM
Työpajassa tutkitaan sijoitetun nuoren sekä hänen sijaisäitinsä ja sosiaalityöntekijänsä haasteellista vuorovaikutustilannetta myönteisessä ja ratkaisukeskeisessä hengessä. Työskentelyn johtolankana on vuorovaikutus, jonka kautta ryhmäläiset saavat tilaa omalle oivaltamiselleen. Tutkimisen ja muokkaamisen kohteena on erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhemman toiminta, jolla voidaan vaikuttaa nuoren reaktioihin ja koko yhteistyötiimin vuorovaikutukseen.
Torstai 6.11.2008
Kello 12.30 - 14.00
10. Perhehoidon sosiaalityö
perhehoidon vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Vähämaa, Nuorten Ystävät ry
kehittäjäsosiaalityöntekijä Sirpa Vainio, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab
Mitä on perhesijoituksen onnistuminen sosiaalityön näkökulmasta ja kokemustiedon valossa? Sosiaalityöntekijän rooli, omat tunteet ja tuen tarpeet perhesijoitusprosessissa. Kokemuksia yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksestä perhehoidon kehittämisessä.
11. Lyhytaikainen perhehoito
projektivastaavat Raija Maula ja Virpi Vaattovaara,
Pelastakaa Lapset ry
päivystyspalvelupäällikkö Eeva Pulkkinen, ohjaaja Anne Kärkinen ja johtava psykologi Eija Marttila,
Tampereen kaupungin lastensuojelun erityispalvelut
Sijaisperheet ovat lastensuojelumme välttämätön, arvokas resurssi. Tarvitaan perheitä, jotka haluavat avata ovensa lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja kaikelle sille, mitä lapsi tuo mukanaan. Lyhytaikaisena sijaisperheenä toimiminen vaatii perheeltä erityisiä voimavaroja. Sijaisperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen osa onnistunutta perhehoitoa.
Työpajan jälkimmäinen osa kertoo tapausesimerkin valossa lastensuojelun päivystyksen prosessista Tampereella pienten lasten kiireellisissä perhesijoituksissa. Prosessi alkaa päivystävien sijaisperheiden rekrytoinnista ja loppuu lapsen siirtymisen tukemiseen lyhytaikaisesta sijaisperhehoidosta pitkäaikaiseen perheeseen. Painopiste on kahden tiiviisti yhteistyötä tekevän yksikön työmuotojen kuvauksessa, mutta tärkeänä osana prosessissa on kaikkien yhteistyötahojen toiminta. Päivystyspalvelut vastaa päivystystilanteen hoitamisesta sekä sen jälkeen käynnistyvästä tukityöstä. Tukipalvelut vastaa koulutuksellisiin, työnohjauksellisiin ja konsultaatiotarpeisiin.
12. Sukulaissijaisvanhemmuuden erityisyys
lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer, SOS-Lapsikylä ry
sosiaalityöntekijä Riitta Räsänen, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö
Suomalaisessa lastensuojelukeskustelussa sukulaissijaisvanhemmuus on ollut ilmiönä näkymätön eikä sitä koskevaa tutkimusta juurikaan ole. Aihe on kuitenkin aktivoitunut julkisessa keskustelussa viime vuosina.
Työpajassa esitellään keskeisimpiä tuloksia tutkimuksesta, joka analysoi suomalaisen sukulaissijaisvanhemmuuden profiilia ja keskustellaan, millaista on olla samanaikaisesti sukulainen ja sijaisvanhempi eli mitä erityistä sukulaisuus sijaisvanhemmuuteen tuo.
13. Ikkuna omaan elämään - nuoret lastensuojelun sijaishuollossa
kehittämispäälliköt Johanna Barkman ja Riikka Huusko, Pesäpuu ry
Pesäpuussa kehitetään sijoitettujen nuorten kanssa työskentelyä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä heidän kanssa. Nuoret ovat omasta kokemusmaailmastaan tuoneet tärkeitä teemoja työhömme. Työpajassa pysähdymme tarkastelemaan, mihin olemme tulleet ja mihin olemme matkalla. Vuorovaikutuksen ja toiminnan avulla työpajassa etsitään myös näkökulmia nuorten perhesijoituksiin.
14. Monikulttuurisuus perhehoidossa
projektipäällikkö Ilse Niekka, Pesäpuu ry
projektityöntekijä Azeb Hailu, Pesäpuu ry
Aiheeseen perehdytään Taimikko-projektin johdattelemana. Miten saadaan maahanmuuttajat mukaan perhehoitoon? Mitä erityiskysymyksiä liittyy maahanmuuttajataustaisen lapsen sijaisvanhemmuuteen?
Projektissa ovat mukana Pesäpuu ry, Perhe-hoitoliitto ry, Pelastakaa Lapset ry sekä Yhteiset Lapsemme ry.
15. Sadut ja tarinat sijoitetun lapsen tukena ja eheyttäjänä
sijaisäiti, luokanopettaja Tuija Raitanen
Saduista, runoista ja tarinoista on aina etsitty mielen eheyttä ja haettu vastauksia elämänkysymyksiin ja pelkoihin. Sadut ja tarinat antavat niin lapselle kuin aikuisellekin mahdollisuuden käsitellä kipeitä tunteita ja tarkastella käsityskyvyn ylittäviäkin tapahtumia turvallisesti.
Työpajassa tutustutaan kokemuksellisesti satujen, tarinoiden, runojen, laulujen ja elokuvien mieltä eheyttävään vaikutukseen ja niiden käytön mahdollisuuksiin lasten ja nuorten kanssa työskentelyssä, kun halutaan päästä lähemmäs lasten maailmaa ja tehdä matkoja muistoihin, toiveisiin ja tulevaisuuden unelmiin.
16. Vahvasti tuettu perhehoito
johtaja Matti Virtanen ja apulaisjohtaja Harriet Rabb, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Vahvasti tuettu perhehoito perustuu yhteisen vanhemmuuden malliin. Toimintamalli on lähtöisin Englannista, jossa vahvasti tuetusta perhehoidosta on 15 vuoden kokemus. Suomessa vahvasti tuetun perhehoidon palveluja tarjoaa Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, jonka toiminta käynnistyi maaliskuussa 2008 Tampereella. Perhehoitokumppanit tuottaa ja järjestää perhehoitopalveluja ”vaikeasti sijoitettaville” lapsille ja nuorille ja heidän perhehoitajilleen. Tiivis yhteistyö sijoittajien kanssa on avainasemassa perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Perhehoidon ja sijoitusten seuranta tapahtuu yhteistyössä sijoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.
17. Sijaisisyyden pelikentät
filosofian tohtori ja sijaisisä Arto Tiihonen
Sijaisisyyden pelikentillä muistellaan isäkokemukset, tunnistetaan miehiin kohdistuvat odotukset, tulkitaan suomalaisten miehisyydet, arvioidaan isän toimintakyky, vahvistetaan isän voimavaroja ja rakennetaan tasapainoista sijaisisän identiteettiä omien kokemusten, ympäristön odotusten ja tulevaisuuden tavoitteiden muodostamassa kokonaisuudessa. Työskentelytapana miniluennot, yksilö- ja ryhmätehtävät sekä tehtävien purku pari- tai ryhmätyöskentelynä.
18. Elämänkielteisyys tunnelukkona
psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti Petri Pitko
Miksi joillakin sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla ei ole koskaan kivaa? Työpajassa perehdytään siihen, miten hankalat, vaikeat olosuhteet vaikuttavat elämänkielteisyytenä näkyvän tunnelukon syntyyn.
