Perhehoitoliitto

6.9.2010
Ajoissa kotiin -kampanja käynnistyy jo kolmatta kertaa

Perhehoitoliiton koordinoima valtakunnallinen Ajoissa kotiin -kampanja uusien sijaisperheiden saamiseksi järjestetään tänä vuonna 11. –26.9.2010. Sosiaali- ja terveysministeriön tukema kampanja järjestetään jo kolmatta kertaa. Kampanjalla pyritään myös lisäämään yleistä tietoisuutta sijaisvanhemmuudesta ja perhehoidon monimuotoisuudesta. Kampanjan suojelijaksi on tänä vuonna lupautunut peruspalveluministeri Paula Risikko. Peruspalveluministeri toivoo, että monenlaiset perheet innostuisivat perhehoidosta, sillä perhehoito on useimmiten lapsen edun mukainen sijaishuoltopaikka.

- Lapsille on tärkeää tarjota normaalia arkea rutiineineen ja välittävine aikuisineen. Perhehoito mahdollistaa sijoitetuille lapsille yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä pysyvät ihmissuhteet. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee perhehoitoa uudistamalla perhehoitolainsäädäntöä. Lisäksi ministeriö laatii perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on yhtenäistää perhehoidon käytäntöjä ja perhehoidolle suunnattua tukea, kertoo ministeri Risikko.

Ajoissa kotiin -kampanja näkyy tapahtumissa ja infotilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Kampanjassa on mukana lastensuojelun perhehoidon alueellisia yksiköitä, kuntia ja järjestöjä. Tapahtumista saa lisätietoa osoitteesta www.sijaisvanhemmaksi.fi. Sijaisvanhemmaksi.fi-sivusto on tuhti tietopaketti sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille. Sieltä löytyvät myös perhehoidosta vastaavien alueellisten yksiköiden ja kuntien sijaishuollon yhteystiedot.

Kampanjalla on myös omat sivut Facebookissa.

Mitä perhehoito on?

Aina vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsestaan. Perhehoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea vakaata perhe-elämää, luoda läheisiä ihmissuhteita ja oppia elämän perusasioita. Perhehoitoa järjestetään sijaisperheissä, joiden vanhempia kutsutaan sijaisvanhemmiksi. Heidät valmennetaan tehtävään. Sijaisvanhemmiksi tarvitaan erilaisia perheitä – myös yksin elävä voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhempi voi olla myös lapsen sukulainen tai muu läheinen.

Lasten ja nuorten mahdollisuus päästä perhehoitoon on sattumanvaraista, sillä kaikilla kunnilla ei ole tarpeeksi valmennettuja sijaisperheitä. Vuonna 2008 perhehoidossa oli alle 5500 sijoitettua lasta ja nuorta, mikä oli 32,9 % kaikista kodin ulkopuolisista sijoituksista. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on jatkuvasti kasvanut. Siitä huolimatta perhehoidon suhteellinen osuus on laskenut jo useiden vuosien ajan. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 16 600 lasta ja nuorta.

- Kokemukset aikaisemmista Ajoissa kotiin -kampanjoista ovat olleet myönteisiä ja olemme saaneet välitettyä tietoa sijaisvanhemmuudesta ja perhehoidosta. Kampanjoiden avulla lapsille ja nuorille on löytynyt uusia sijaisperheitä, kertoo Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.

Perhehoitoliitto ry toimii turvatakseen mahdollisimman monelle huolenpitoa tarvitsevalle oikeuden ja mahdollisuuden elää perheessä. Perhehoitoliitto on valtakunnallinen sijaisvanhempien ja perhehoitajien järjestö, joka on perustettu vuonna 1983. Sen paikallisyhdistyksiin kuuluu noin 3500 jäsentä.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen, puh. 040 310 1441, pirjo.hakkarainen@perhehoitoliitto.fi
tiedottaja Kirsi-Marja Nurminen, p. 040 310 1446,
kirsi-marja.nurminen@perhehoitoliitto.fi

---------------------------------------

1.9.2010
Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät lähestyvät

Neljännet lastensuojelun perhehoidon päivät järjestetään Jyväskylässä messukeskus Paviljongissa 17.-18.11.2010. Päivien teema on "Lupa muistaa – valmius kuulla". Teemalla haluamme korostaa sĳoitetun lapsen ja nuoren oikeutta omaan elämäntarinaansa. Lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen turvallisia ja välittäviä aikuisia, joilla on valmiuksia kuulla heitä ja toimia heidän hyväkseen.

Lasten ja nuorten osallisuus näkyy myös perhehoidon päivien yhteydessä järjestettävässä nuorten MINÄ SELVIYDYN!? -foorumissa, jonka järjestävät Pesäpuu ry:n sijaishuollon nuoret kehittäjät eli Selviytyjät-tiimi sekä Sinut ry. Foorumissa nuoret pääsevät tarkastelemaan elämänsä keskeisiä teemoja, saavat vertaiskokemuksia sekä eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Foorumin suojelĳana toimii lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Pääpuhujana perhehoidon päivillä on ruotsalainen psykologi Gunvor Andersson. Hän esittelee tuloksia pitkäkestoisesta tutkimuksestaan, jossa seurattiin sijoitettujen lasten elämää alle 4-vuotiaasta aina aikuisuuteen saakka. Andersson tarkastelee muun muassa lasten suhdetta syntymäperheeseensä ja sijaisperheeseensä sekä aikuisuuden elinolosuhteita.

Työpajoissa käsitellään muun muassa kiintymyssuhteen syntymistä, huostaan otetun lapsen eheytymistä, jaettua vanhemmuutta, isän roolia sijaisperheessä, avointa adoptiota ja perhehoidon ajankohtaisia lakimuutoksia.

Perhehoidon päivät järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. Odotamme päiville noin 300 alan ammattilaista ja perhehoitajaa.

Ilmoittautuminen perhehoidon päiville jatkuu lokakuun puoliväliin saakka. Ilmoittautumislomakkeen ja päivien ohjelman löydät Pesäpuu ry:n internet-sivuilta osoitteesta www.pesapuu.fi/ajankohtaista. Majoitusvarauksista huolehtii Jyväskylä Booking. Majoitusasioissa ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen majoitus@jyvaskylabooking.fi tai puhelimitse numeroon puh. 020 748 1830.

Lisätiedot:
Pesäpuu: toimisto@pesapuu.fi, p. (014) 332 2500
Perhehoitoliitto: toimisto@perhehoitoliitto.fi, p. 040 310 1440

Perhehoidon päivien ohjelman löydät täältä.

---------------------------------------

10.6.2010
Pohjoismaiden perhehoitojärjestöt kohtaavat Jyväskylässä

Pohjoismaisten lasten ja nuorten perhehoidon järjestöjen edustajat tapaavat Jyväskylässä 11.-12.6.2010. Tapaamista isännöivät Nordic Foster Care Associationin eli NOFCAn suomalaiset jäsenet, Jyväskylässä toimivat Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. Jyväskylään saapuu perhehoidon edustajia kaikista Pohjoismaista Färsaaria ja Islantia myöten. Vain Grönlannin edustus puuttuu tällä kertaa.

NOFCA on perustettu Oslossa vuonna 2000. Sen tarkoitus on lisätä yhteistyötä kansallisten lasten ja nuorten perhehoidon järjestöjen ja toimijoiden välillä. NOFCA pyrkii sijaishuollon ja perhehoidon laadun parantamiseen kokemusten vaihdon ja tutkimuksen avulla. NOFCAn toiminnan piirissä ovat jäsenmaiden sijaishuollon ammattilaiset, sijaisperheet ja perhehoitajat sekä perhehoidon piirissä olevat nuoret. NOFCAn toimintaa linjaavat sihteeristö ja presidentti. Presidenttinä toimii islantilainen sijaisvanhempi Soffia Eilertsen.

Vuosittain järjestettävä yhteispohjoismainen tapaaminen on merkittävä osa NOFCAn toimintaa. Sen avulla halutaan tehdä sijaishuoltoa tutuksi myös suurelle yleisölle. Tänä vuonna suomalaisten järjestöjen edustajat kertovat kumppaneilleen perhehoidon ajankohtaisista asioista Suomessa. Pesäpuu ry esittelee muun muassa Ikkuna auki omaan elämään – nuoret lastensuojelun sijaishuollossa -hankettaan ja Perhehoitoliitto kertoo perhehoitolainsäädännön uudistamisesta sekä perhehoitajille tarjoamistaan tuen muodoista.

NOFCAN jäsenjärjestöt:

Familieplejen i Danmark (Danish Foster Care Association)
Norsk Fosterhjemsforening (Norwegian Foster Care Association)
Familivårdens Centralorganisation (Swedish Foster Care Association)
Perhehoitoliitto (Finnish Foster Care Association)
Föreningen Socionomer I Fosterbarnsvården (The professional association of graduated in social science that work with children in placement)
Barnaverndarstofa (The Government Agency for Child Protection), Iceland
Familjehemmens Riksförbund (Swedish Foster Care Association)
Pesäpuu,ry, Centre of expertise in Child Welfare, Finland
Barnaverndarstova Føroya, (The Government Agency for Child Protection), The Faeroe Islands
Socialpædagogernes Landsforbund (The Danish union to organize most of the professional foster carers)
Plejefamiliernes landsforening (Danish Foster Home Association)
Plejefamiliernes Lokalforening Nuuk, (Greenland Foster Care Association)
Félag Fósturforeldra, Ísland (Foster Care Association Iceland)
Forum för Familjevård, Sverige (Network foster care, Sweden)

---------------------------------------

19.4.2010
Kansanedustaja Aila Paloniemi jatkaa Perhehoitoliiton puheenjohtajana

Perhehoitoliiton liittokokous valitsi kansanedustaja Aila Paloniemen (Kesk.)kolmannelle kolmevuotiskaudelle Perhehoitoliiton puheenjohtajaksi. Liittokokous kokoontui Jyväskylässä 17.4.2010. Perhehoitoliiton hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Tiina Pitko Uudenmaan sijaiskotiyhdistyksestä. Varajäseniksi valittiin Juha Kalapudas Oulun seudun sijaisvanhemmat ry:stä sekä Hanna Hakala Hämeen perhehoitajista.

Liittokokous hyväksyi Perhehoitoliiton uudeksi yhteisöjäseneksi Nuorten Ystävät ry:n. Oulussa sijaitseva Nuorten Ystävät on vuonna 1907 perustettu, valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö.

Liittokokouksen mielestä on välttämätöntä, että perhehoidon lainsäädäntö uudistetaan tämän vuoden aikana. Nykyisessä hallitusohjelmassa sijaishuollon painopiste on perhehoidossa. Samoin kunnissa pyritään voimakkaasti lisäämään perhehoidon käyttöä. Esimerkiksi Helsinki pyrkii sijoittamaan alle 12-vuotiaat lapset ensisijaisesti perhehoitoon, ja Espoossa ja Vantaallakin sijoitusten painopiste on perhehoidossa (HS 17.4.2010). Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on perhehoidon toimintaedellytykset ensin turvattava uudella perhehoitolailla. Nykyisin perhehoitoa säätelevät lait ovat hajallaan, ja niitä tulkitaan eri tavoin eri puolilla maata. Perhehoidon käytännöt saataisiin uuden lain myötä yhteneväiseksi, jolloin esimerkiksi hoitoon sijoitetuista maksettavista palkkioista, perhehoitajien tuesta ja sosiaaliturvasta säädettäisiin laissa.

Uusi perhehoitolaki tukee myös vanhusten perhehoidon lisäämistä. Tämän hoivavaihtoehdon kehittämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi Perhehoitoliitto on saamassa sosiaali- ja terveysministeriöltä 70 000 euroa vuoden mittaiseen hankkeeseen.

Perhehoitoliiton liittokokous on tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeriön vuosi sitten asettaman perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman ja lainsäädännön kehittämistyöryhmän väliraporttiin. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus puolestaan laatii parhaillaan perhehoidon valtakunnallista toimintaohjelmaa uuden perhehoitolain valmistelun rinnalla.

Lisätietoja:

Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi, p. (09) 432 3067, aila.paloniemi@eduskunta.fi Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen, p. 040 310 1441, pirjo.hakkarainen@perhehoitoliitto.fi www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/perhehoito

---------------------------------------

PERHEHOITO MAHDOLLISEKSI MYÖS VANHUKSILLE

Lääninhallitusten selvityksen vahvistama tieto vanhustenhuollon vakavista puutteista on surullista, mutta totta. Mitä onkaan vanhusten psyykkinen ja emotionaalinen huomioinen ja hoito, jos suuria puutteita on jo fyysisessä perushoidossa. Kuka kohtaa vanhuksen tunteet ja henkiset tarpeet? Vanhuksen läheisillä on toki tärkeä tehtävä muistaa, tukea ja olla läsnä. Valitettavasti tänä päivänä kuitenkin esim. lapset asuvat kaukana vanhemmistaan eikä kaikilla vanhuksilla ole läheisiä.

Perhehoidolla on mahdollisuus tarjota yksi vaihtoehto vanhusten hoitoon. Perhehoidossa perhehoitajan kodista tulee vanhuksen koti. Pysyvän hoitajan ja perheenomaisen hoidon myötä vanhuksen yksilölliset tarpeet voidaan huomioida hyvin. Perhehoitaja tuntee vanhuksen elämänhistorian, mikä auttaa ymmärtämään mm. dementoituvan vanhuksen yksilöllistä tilannetta ja tarpeita. Kotiympäristö ja eläminen perheenjäsenenä tukevat jokapäiväisten arkitoimintojen, kuten pukeutuminen, ruokailut, pienet askareet, säilymistä. Tekemisen muisti säilyy paremmin, kun vanhuksella on mahdollisuus tehdä itse luonnollisessa kotiympäristössä, toisen tukemana. Perhehoidolla voidaan vaikuttaa vanhuksen toimintakykyyn ja näin siirtää raskaamman hoidon tarvetta.

Perhehoidossa perhehoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan mm. hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrästä, vapaan pitämisestä sekä perhehoidossa tarvittavasta muusta ammatillisesta tuesta. Kustannuksiltaan perhehoito on laitoshoitoon verrattuna merkittävästi edullisempaa. Vanhukselle tehdään hänen tarpeisiinsa pohjautuva hoito- ja palvelusuunnitelma. Perhehoito tapahtuu aina kiinteässä yhteistyössä vanhustenhuollon ja kotisairaanhoidon kanssa. Toimiva yhteistyö takaa hyvän laadun ja vanhuksen hoidon seurannan ja valvonnan. Myös läheisillä on merkittävä rooli vanhuksen hyvinvoinnille.

Vanhusten perhehoitoa käytetään vielä hyvin vähän maassamme. Ilahduttavaa on kuitenkin eri puolella maata virinnyt kiinnostus niin perhehoitajaksi ryhtymiseen kuin vanhusten perhehoidon kehittämiseen osaksi kunnan vanhustenhuollon palvelujärjestelmää. Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden myös omaishoitajien vapaan pitämiseen. Perhehoitajalain uudistamistyön myötä perhehoitajaksi ryhtymisen ja perhehoidon järjestämisen edellytysten voidaan odottaa paranevan.

Rohkaisevia kokemuksia on myös jo vanhuksen siirtymisestä laitoshoidosta perhehoitoon. Sekä perhehoitoon siirtynyt vanhus että perhehoitaja voivat hyvin!

---------------------------------------

Perhehoitoliitto ry:n liittokokous 25.4.2009 Jyväskylässä

Perhehoitoliiton liittokokouksessa Jyväskylässä todettiin tarve kehittää edelleen sekä lasten että aikuisten perhehoitoa. Kokousväki korosti perhehoidon edellytysten turvaamista ja parantamista sekä Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten yhteisen verkoston kehittämistä.

Etelä-Savon Sijaisperheet ry:n edustaja Kimmo Käärmelahti esitteli yhdistyksen kehittämää sähköistä sijaisperhepankkia, johon on koottu Itä-Suomen läänin alueen sijaisperheitä. Pankki toimii sosiaalityöntekijän apuna hänen etsiessään lapselle sopivaa perhettä.

Perhehoidon koordinaattori Ilze Golvere toi kokoukseen näkökulmaa Latvian lastensuojelun tilanteesta. Myös Latviassa on haasteita laadukkaan lastensuojelun toteuttamisessa. Hän kokee, että suomalaisella perhehoidon mallilla annettavaa myös Latvian perhehoidon kehittämiseen.

Vuonna 2008 Perhehoitoliitto toteutti Raha-automaattiyhdistyksen avulla perhehoitajien valtakunnallisen rekrytointihankkeen, joka näkyi koko Suomessa Ajoissa kotiin -kampanjalla. Kampanja ja hanke lisäsivät kiinnostusta ja tietoa perhehoidosta, ja rekrytointia jatketaan edelleen vuosina 2009–2010 valtion rahoituksen turvin.

Vuonna 2009 avattava perhehoitajalaki sekä valtakunnallinen perhehoidon toimintaohjelma tukevat perhehoidon edellytysten turvaamista. Liittokokous toivoo niiden tuovan valtakunnallisia ja yhdenmukaisia tapoja erityisesti perhehoidon tukimuotoihin. Perhehoidon erityisasiantuntija, psykologi Tarja Janhunen kehittää malleja ja käytäntöjä perhehoidon pysyvyyden turvaamiseksi.

Liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä yhdistysväen tapaamisessa nostettiin esiin yhdistysten verkostoitumisen tärkeys. Perhehoitajille vertaistuki on yksi tärkeimmistä yhdistyksen tuomista asioista. Toisaalta yhdistykset kokevat tarvitsevansa vertaistukea yhdistystoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Perhehoitoliitto tukee vuonna 2009 yhdistysten kehittämistoimintaa Opintotoiminnan Keskusliiton rahoituksella.

Perhehoitoliiton hallitus valittiin liittokokouksessa seuraavasti:

Puheenjohtaja
Aila Paloniemi
Varapuheenjohtaja
Tapio Patanen, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry
Varsinaiset jäsenet
Petri Salonen, Pirkanmaan Sijaiskotiyhdistys ry
Salme Heinola, Lapin Perhehoitajat ry
Pirkko Karhunen, Savon Perhehoitajat ry
Eeva Kankkunen, Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry
Seija Salmivaara, Kymenlaakson Perhehoitajat ry
Varajäsenet
Tom Forslund, Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry
Arto Takala, Varsinais-Suomen sijoituslasten vanhemmat ry (SILAVA)
Tiina Pitko, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry

--------------------------------------------------------------

PERHEHOIDOSSA TARVITAAN TUKEA JA VALVONTAA
Perhehoitoliiton kannanotto 31.10.2008

Pitkäaikaisessa lastensuojelun perhehoidossa sijoitukset ovat pääsääntöisesti pysyviä. Arvion mukaan noin 10 % sijoituksista kuitenkin purkautuu, osa suunnitelmallisesti, mutta valitettavasti osa myös suunnittelemattomasti. Sijoituksen purkautuminen on aina merkityksellinen elämän kokemus erityisesti lapselle ja hänen vanhemmilleen, mutta myös sijaisvanhemmille ja sijaissisaruksille. Sosiaalityöntekijälle tilanne on usein hyvin haasteellinen.

Kun sijoitus purkautuu, tulee työskentelyn olla hallittua ja jokaisen siinä mukana olevan tulee saada riittävästi tukea ja mahdollisuus käsitellä asiaa ja sen herättämiä tunteita. On itsestään selvää, että lapsi tarvitsee tilanteessa erityisen huomion, huolenpidon ja huolellisen työskentelyn. Myös sijaisvanhemmat ja sijaisperheen muut lapset tarvitsisivat paljon tukea, mutta jäävät liian usein täysin yksin. Tämä kokemus on tullut esiin mm. Perhehoitoliiton järjestämissä vertaisryhmissä sijoituksen purkautumisen kokeneille sijaisvanhemmille. Joillekin ryhmä on ollut ensimmäinen mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan jopa yli kymmenen vuoden jälkeen sijoituksen purkautumisesta.

Yhdeksi syyksi sijoitusten purkautumisiin on todettu sijaisvanhemman väsymys ja uupuminen, mikä saattaa aiheutua monista eri tekijöistä samanaikaisesti. Uupumisen havaitseminen ja siihen tarttuminen tapahtuu liian myöhään, jolloin tuki ei enää auta. Sosiaalityöntekijän jatkuva yhteydenpito sijaisperheeseen onkin äärimmäisen tärkeä keino päästä ajoissa tarjoamaan apua uupumisen uhkaamalle sijaisvanhemmalle. Yhteydenpidon ja toimivan yhteistyön avulla sosiaalityöntekijä voi myös varmistua sijoitetun lapsen tai nuoren hyvinvoinnista perhehoidossa.

Valitettavasti tällä hetkellä perhehoidon sosiaalityön mahdollisuudet turvata sijaisperheelle oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki eivät ole riittäviä. Uuden lastensuojelulain tultua voimaan on päähuomio kohdistunut ehkäisevään lastensuojeluun ja ennen kaikkea lastensuojelun avohuoltoon. Resurssipulasta puhutaan ensisijaisesti lastensuojelun avohuollon resurssipulana ja huoli kohdistuu avohuollon tukitoimien toteutumiseen. Perhehoidon sosiaalityön resursseista ei juurikaan puhuta. Liian usein vastuu hyvän perhehoidon toteutumisesta jää yksin sijaisvanhempien harteille.

Sijaisvanhemmilta edellytetään paljon vaativassa tehtävässään, mutta perhehoidon tuki ja valvonta eivät ole tehtävän vaativuuden edellyttämällä tasolla. Edelleenkin osa sijaisperheistä joutuu ryhtymään tehtävään saamatta ennakkovalmennusta, vaikka tänä päivänä pitäisi olla itsestään selvyys, että jokainen perhehoitoon sijoitettava lapsi pääsee hyvin valmentautuneeseen perheeseen. Virheelliset kuvitelmat sijaisvanhemmuudesta saattavat muuttua ylitsepääsemättömiksi vaikeuksiksi ja johtaa sijoituksen purkautumiseen. Ennakkovalmennus tuleekin saada pikaisesti lakisääteiseksi.

Sijaisvanhemmilla tulee olla valmiudet toimia osana lastensuojelua, jonka tarkoituksena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin turvaaminen. Tiedollinen, taloudellinen ja emotionaalinen tuki ja tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa ovat välttämättömiä. Tukimuotojen järjestämisvastuu on sijoittavalla kunnalla. Sijaisvanhemmille suunnatun tuen kunta voi järjestää omana toimintana tai hankkia sen ulkopuoliselta tuottajalta. Tärkeimpiä tuen muotoja perhehoidon sosiaalityön ohella ovat vertaisryhmätoiminta ja työnohjaus. Sijaisvanhempien jaksamista tukevat myös käytännön apu arjen tilanteisiin ja vapaan järjestyminen.

Lue Tarja Janhusen selvitys sijoitusten purkautumisesta